AJANKOHTAISTA

Imetysohjausta suoraan kotiisi

Miten moni äiti kotiutuu vauvan kanssa sairaalasta peloissaan ja epätietoisena mitä tulee tapahtumaan. Silmät on jo turvonneet kaikesta siitä itkusta ja valvomisesta. Maito ei nouse, vaikka muka pitäisi. Mikä minun kehoani vaivaa, kun ei sitä maitoa nyt tule suihkuamalla. Ei minusta olekaan äidiksi. Minkälainen äiti ei pysty edes lastaan imettämään? Kaikkien muiden rinnat pulppuaa maitoa ja ne luovuttaakin sitä. Minun vauvani huutaa huutamistaan, imee ja huutaa, rintoihini sattuu. Viereinen äiti imettää ja lepertelee vauvalleen, hänen vauvansa on tyytyväinen. Minua hävettää, ei huvita edes sanoa mitään tuolle äidille, jolla kaikki vaikuttaa olevan niin ihanasti. Onkohan se vika minussa vai tuossa vauvassani, onkohan se sairas, apua, pitääköhän nyt pyytää lääkäriä katsomaan. Mitä jos ei tämä imettäminen nyt onnistukaan, olisikohan parempi nyt vain luovuttaa. Pyydän kätilöä tuomaan lisämaitoa (jota tuo viereinen äiti varmaan luovuttanut), kätilö ei suostu tuomaan vaan kehottaa jatkamaan imettämistä vuorotellen molemmista rinnoista. Vaihdan rintaa uudelleen ja uudelleen, vauva lopulta nukahtaa. Epäilyttää nukahtiko siksikö, että on tyytyväinen vai onko jo niin väsynyt näihin minun surkeisiin rintoihini. Oikeastaan haluan vain äkkiä kotiin täältä sairaalasta, että ei tarvitsisi tuntea näin suurta häpeää ja epäonnistumista. Josko kotona tämä tilanne muuttuu paremmaksi, kun rentoudun, niin maitokin alkaa tulemaan.

Usein tilanne kotiin päästyä helpottaakin, maito alkaa nousta kunnolla, kun äiti rentoutuu tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Aina ei kuitenkaan tilanne lähde itsestään korjaantumaan. Imetysongelmat ovat tavallisia ja lähes aina ratkaistavissa, kun apua saadaan oikea-aikaisesti. Se on ihan tavallista, että maidon nousu kestää muutamia päiviä, niin itsellänikin kesti ja annoin tarpeen mukaan omalle vauvalleni korviketta lisäksi. Tärkeintä on se, että vauva saa riittävästi ruokaa. Imettäminen kannattaa aina ja alkuun voi lisämaitoa tarvita, mutta vauvantahtisella ja tiheällä rinnan tarjoamisella useimmiten saavutetaan täysimetyskin. Osittaisimetys on ihan yhtä arvokasta kuin täysimetys. Pienikin määrä äidin rintamaitoa on vauvalle ihan kullanarvoista. Äidinmaito sisältää vastustuskykyyn positiivisesti vaikuttavia suoja-aineita sekä on suoliston kehitystä positiivisesti tukevaa. Tänä päivänä tiedetään jo paljon suoliston yhteydestä kokonaisvaltaisesti terveyteen. Joten jokainen tippa mitä vauva saa äidiltään rinnasta on merkityksellistä vauvan terveydelle. Imetetyt vauvat ovat tutkitusti terveempiä kuin ei -imetetyt. Imettäminen ehkäisee mm. allergioita. WHO:n laskelmien mukaan jokainen imetykseen laitettu euro maksaa itsensä 36-kertaisena takaisin, koska se vähentää sairastavuutta myöhemmin.

Imetykseen on olemassa monia apukeinoja, kuten lypsäminen ja rintakumit. Lisäksi rintojen hoito on tarpeellista varsinkin ensimmäisten viikkojen aikana. Rintojen rasvaaminen esimerkiksi apteekista saatavalla Bepanthenilla (voide) jo muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa, saa rinnanpäistä kimmoisammat ja pehmeät. Kuivat rinnanpäät usein halkeavat, kun imetys aloitetaan ja vauva on lähes 24/7 rinnalla. Oman kokemukseni mukaan suosittelen rintojen hoitoa jo edeltävästi, näin voidaan välttyä rintojen halkeilulta sekä kipeytymiseltä. Imetyksen välissä kannattaa myös voidella koko ajan joko Bepanthenilla tai Lansinoh -lanoliinivoiteella. Imetyssuunnitelmaa voi tehdä jo odotusaikanakin.

Joskus käy niin, ettei kaikesta tuesta ja avusta huolimatta imetys onnistu ja päädytään luopumaan imetyksestä kokonaan. Se on ihan yhtä oikein kuin imettäminenkin. Lähtökohtaisesti perhe itse määrittää avun tarpeensa eli tukea annetaan sen mukaisesti. Imettämisestä luopuminen voi olla juuri se oikea ratkaisu koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Siitä ei pidä tuntea syyllisyyttä, elämässä on asioita, joille ei voi mitään, vaikka miten paljon haluaisi. Tärkeintä on kuitenkin se, että vauva saa ruokaa ja on onnellinen. Stressaantunut äiti ei ole koskaan hyväksi vauvalleen, joten jos imetyksen haasteet aiheuttavat liiallista stressiä, voi luopuminen siitä olla paras vaihtoehto.

Hoivaa ja Valoa kotiisi!

– Jonna

© Studio Street 2019

Äitiys ja Naiseus

Taustaa hieman omasta polustani. Aloin opiskella Sairaanhoitajaksi nuorimman poikani ollessa vain 10kk ikäinen, palasin tuolloin myös töihin. Syvennyin lapsiin ja nuoriin ja opiskelin imetysohjaajaksi. Olin 3 lapsen yksinhuoltaja, tein vuorotyötä. Opiskelin vielä Sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen, pidettyäni reilun puoli vuotta taukoa Haavanhoitajaksi. Tänä päivänä olen myös hoitoalan yrittäjä, joka haluaa olemassaolollaan parantaa hieman maailmaa ja tuoda ihmisten koteihin Valoa ja lisäksi tarjota työpaikan, joka olisi vähän enemmän kuin työpaikka. Meillä hoidetaan nollasta sataan!

Millaisia kuvia yhteiskunta ja ympäristö meille luo? Kuka voi sanella mitä äiti-ihminen voi ja saa tehdä? Kun naisesta tulee äiti, kaikki muuttuu, halusit tai et. Näin kävi ainakin minulle. Aloin saada ympäriltäni arvostelua niin naisena olemiseen, äitiyteen ja ihan kaikkeen. Alettiin sanella ulkopuolelta mitä kaikkea minun pitäisi olla enemmän ja paremmin. Ahdistavaa, eikö totta? Kaikki se haavekuva ihanasta vauva-ajasta ja äitiydestä mureni. Olin vain väsynyt ja itkuinen nainen, äiti, joka yritti vain selviytyä päivästä toiseen vauvan kanssa. Enhän osannut mitään tehdä oikein? Kaiken sen mitätöinnin jälkeen ei jää enää voimia hakeutua mihinkään, ei uskalla mennä vauva kahvilaan, ettei vain joudu taas arvostelun kohteeksi. Muut äidit ovat kuitenkin kaikin puolin paljon parempia kuin itse olen. Kuka nyt neuvolassa menee sanomaan, että on yksinäinen ja surullinen ja kaipaisi apua, no en minä ainakaan, kun itse pitää vain pärjätä. Jos niin tyhmä olet, että menet sanomaan siellä jotain, niin varmasti tullaan lapsi ottamaan huostaan ja sinut viedään jonnekin hullujen huoneelle. Kuulostaako tutulta? Minä selvisin, suureksi osaksi ystävien avulla, toivon ettei kenenkään tarvitsisi jäädä yksin ilman tukea ja apua.

Ehdottaisin, että nykymaailmassa voisi erityisesti äidit olla tukemassa toisiaan. Jokainen äidiksi tullut nainen tietää, ettei se ole niin helppoa. Toivoisin, että naiset voisivat tukea toisiaan ihan missä vaan. Kun naisesta tulee äiti, se ei tarkoita, että elämä naisena loppuu. Jokaisella äiti-ihmisellä on kaikki samat mahdollisuudet kuin naisilla, joilla ei ole lapsia tai lapset ovat jo isoja tai aikuisia. Toivon, että äidit saavat tukea puolisoiltaan, jos sellainen on. Jos perheessä on kaksi aikuista, on silloin vastuutkin yhteisiä. Olen iloinen lukiessani tarinoita, joissa joku nainen on äitiyslomalla perustanut oman yrityksen. VAU, sanon minä! Lasten saaminen ei ole mikään este toteuttaa unelmiaan. Haluan rohkaista jokaista naista, jolla on unelma, etsimään ympärilleen ihmisiä, jotka tukevat ja auttavat.

Haastan jokaista naista ja äitiä miettimään, mistä asioista sinä itse nautit, mistä asioista saat iloa ja energiaa! Nautitko yksinäisistä kävelyistä metsässä, kuuntele ääniä, katsele ympäristöä ja nauti metsän tuoksusta. Mikä lataa sinun akkujasi? Kaipaatko apua arkeesi, pyydä sitä! Apua saa kyllä, kun sitä pyytää, avun pyytäminen ei ole huonoutta vaan nimenomaan rohkeutta ja viisautta. Parasta mitä voit tehdä lapsillesi ja puolisollesi on aloittaa itsestäsi. Kun itse voit hyvin, se heijastuu suoraan sinun rakkaisiisi. Omasta hyvinvoinnistaan huolehtiminen ei ole itsekästä se on nimenomaan niin itsensä kuin läheistenkin rakastamista. Millaisen mallin haluat näyttää lapsillesi? Lapsesi eivät kasva sellaisiksi mitä sanoilla opetat, vaan sellaisiksi millaista mallia heille näytät.

Valoa jokaisen elämään

Jonna

© Studio Street 2019